vieminen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vieminen (38)

  1. mukana kuljettaminen johonkin päämäärään
    Taksi hoitaa usein asemalle viemisen.
  2. matkalle mukaan otettava tuliaislahja
    Tässä on kakku ja pullaa viemisiksi.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋie̯minen/
  • tavutus: vie‧mi‧nen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vieminen viemiset
genetiivi viemisen viemisten
viemisien
partitiivi viemistä viemisiä
akkusatiivi vieminen;
viemisen
viemiset
sisäpaikallissijat
inessiivi viemisessä viemisissä
elatiivi viemisestä viemisistä
illatiivi viemiseen viemisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi viemisellä viemisillä
ablatiivi viemiseltä viemisiltä
allatiivi viemiselle viemisille
muut sijamuodot
essiivi viemisenä
(viemisnä)
viemisinä
translatiivi viemiseksi viemisiksi
abessiivi viemisettä viemisittä
instruktiivi viemisin
komitatiivi viemisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viemise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
viemis-

Etymologia[muokkaa]

  • teonnimi verbistä viedä.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]