viekoittelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viekoittelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋie̯koi̯t̪ˌt̪elu/
- tavutus: vie‧koit‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viekoittelu | viekoittelut |
| genetiivi | viekoittelun | viekoittelujen viekoitteluiden viekoitteluitten |
| partitiivi | viekoittelua | viekoitteluita viekoitteluja |
| akkusatiivi | viekoittelu; viekoittelun |
viekoittelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viekoittelussa | viekoitteluissa |
| elatiivi | viekoittelusta | viekoitteluista |
| illatiivi | viekoitteluun | viekoitteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viekoittelulla | viekoitteluilla |
| ablatiivi | viekoittelulta | viekoitteluilta |
| allatiivi | viekoittelulle | viekoitteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viekoitteluna | viekoitteluina |
| translatiivi | viekoitteluksi | viekoitteluiksi |
| abessiivi | viekoittelutta | viekoitteluitta |
| instruktiivi | – | viekoitteluin |
| komitatiivi | – | viekoitteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viekoittelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi viekoitella ((vahva) vokaalivartalo viekoittele-) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. viekoitteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- viekoittelu Kielitoimiston sanakirjassa