verordneten

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

verordneten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verordnen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verordnen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verordnen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verordnen
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta verordnet (joka on partisiipin perfekti sanasta verordnen)