velvollinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

velvollinen (38)

  1. (oikeustiede) oikeushenkilö, jolla on jokin julkisen vallan asettama velvollisuus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋelʋolˌlinen/
  • tavutus: vel‧vol‧li‧nen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi velvollinen velvolliset
genetiivi velvollisen velvollisten
velvollisien
partitiivi velvollista velvollisia
akkusatiivi velvollinen;
velvollisen
velvolliset
sisäpaikallissijat
inessiivi velvollisessa velvollisissa
elatiivi velvollisesta velvollisista
illatiivi velvolliseen velvollisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi velvollisella velvollisilla
ablatiivi velvolliselta velvollisilta
allatiivi velvolliselle velvollisille
muut sijamuodot
essiivi velvollisena
(velvollisna)
velvollisina
translatiivi velvolliseksi velvollisiksi
abessiivi velvollisetta velvollisitta
instruktiivi velvollisin
komitatiivi velvollisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo velvollise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
velvollis-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]