veljestö

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

veljestö (2)

  1. munkkien (veljien) muodostama yhteisö, veljeskunta
    Valamon veljestön lukumäärä näyttää vakiintuneen keskimäärin kymmeneen jäseneen. (valamo.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋeljest̪ø/
  • tavutus: vel‧jes‧tö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi veljestö veljestöt
genetiivi veljestön veljestöjen
veljestöiden
veljestöitten
partitiivi veljestöä veljestöitä
veljestöjä
akkusatiivi veljestö;
veljestön
veljestöt
sisäpaikallissijat
inessiivi veljestössä veljestöissä
elatiivi veljestöstä veljestöistä
illatiivi veljestöön veljestöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi veljestöllä veljestöillä
ablatiivi veljestöltä veljestöiltä
allatiivi veljestölle veljestöille
muut sijamuodot
essiivi veljestönä veljestöinä
translatiivi veljestöksi veljestöiksi
abessiivi veljestöttä veljestöittä
instruktiivi veljestöin
komitatiivi veljestöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo veljestö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdos substantiivista veli (velje- + -stö)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

jesuiittaveljestö