vedättäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vedättäminen (38)
- teonnimi verbistä vedättää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vedättäminen | vedättämiset |
| genetiivi | vedättämisen | vedättämisten vedättämisien |
| partitiivi | vedättämistä | vedättämisiä |
| akkusatiivi | vedättäminen; vedättämisen |
vedättämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vedättämisessä | vedättämisissä |
| elatiivi | vedättämisestä | vedättämisistä |
| illatiivi | vedättämiseen | vedättämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vedättämisellä | vedättämisillä |
| ablatiivi | vedättämiseltä | vedättämisiltä |
| allatiivi | vedättämiselle | vedättämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vedättämisenä (vedättämisnä) |
vedättämisinä |
| translatiivi | vedättämiseksi | vedättämisiksi |
| abessiivi | vedättämisettä | vedättämisittä |
| instruktiivi | – | vedättämisin |
| komitatiivi | – | vedättämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vedättämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vedättämis- | |