vatukka

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vatukka (14-A)

  1. vatukkakasvien suvun (Rubus) pensaita t. ruohovartisia kasveja, joiden lajikkeista Suomessa kasvat mm. lillukka, mesimarja, suomuurain ja vattu
  2. (murteellinen) vattu, vadelma

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑt̪ukkɑ/
  • tavutus: va‧tuk‧ka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vatukka vatukat
genetiivi vatukan vatukoiden
vatukoitten
vatukkojen
(vatukkain)
partitiivi vatukkaa vatukoita
vatukkoja
akkusatiivi vatukka;
vatukan
vatukat
sisäpaikallissijat
inessiivi vatukassa vatukoissa
elatiivi vatukasta vatukoista
illatiivi vatukkaan vatukkoihin
vatukoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vatukalla vatukoilla
ablatiivi vatukalta vatukoilta
allatiivi vatukalle vatukoille
muut sijamuodot
essiivi vatukkana vatukkoina
vatukoina
translatiivi vatukaksi vatukoiksi
abessiivi vatukatta vatukoitta
instruktiivi vatukoin
komitatiivi vatukoine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

jättivatukka, karhunvatukka, tuoksuvatukka

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vatukka Kielitoimiston sanakirjassa