vattu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vattu (1-C)[1]

  1. vadelma

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑt̪ːu/
  • tavutus: vat‧tu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vattu vatut
genetiivi vatun vattujen
partitiivi vattua vattuja
akkusatiivi vattu;
vatun
vatut
sisäpaikallissijat
inessiivi vatussa vatuissa
elatiivi vatusta vatuista
illatiivi vattuun vattuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vatulla vatuilla
ablatiivi vatulta vatuilta
allatiivi vatulle vatuille
muut sijamuodot
essiivi vattuna vattuina
translatiivi vatuksi vatuiksi
abessiivi vatutta vatuitta
instruktiivi vatuin
komitatiivi vattuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vatu-
vahva vartalo vattu-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

puutarhavattu, vattuhillo, vattukärsäkäs, vattumato, vattupensas

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vattu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C