vastasyntynyt
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]vastasyntynyt (47)
- juuri syntynyt, hetki sitten syntymänsä kokenut
- Vastasyntynyt eläinpienokainen otti ensiaskeleitaan.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑst̪ɑˌsynt̪ynyt̪/
- tavutus: vas‧ta‧syn‧ty‧nyt
Käännökset
[muokkaa]1. lapsi, joka on syntynyt juuri
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- vastasyntynyt Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]vastasyntynyt (47)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vastasyntynyt | vastasyntyneet |
| genetiivi | vastasyntyneen | vastasyntyneiden vastasyntyneitten |
| partitiivi | vastasyntynyttä | vastasyntyneitä |
| akkusatiivi | vastasyntynyt; vastasyntyneen |
vastasyntyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vastasyntyneessä | vastasyntyneissä |
| elatiivi | vastasyntyneestä | vastasyntyneistä |
| illatiivi | vastasyntyneeseen | vastasyntyneisiin vastasyntyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vastasyntyneellä | vastasyntyneillä |
| ablatiivi | vastasyntyneeltä | vastasyntyneiltä |
| allatiivi | vastasyntyneelle | vastasyntyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vastasyntyneenä | vastasyntyneinä |
| translatiivi | vastasyntyneeksi | vastasyntyneiksi |
| abessiivi | vastasyntyneettä | vastasyntyneittä |
| instruktiivi | – | vastasyntynein |
| komitatiivi | – | vastasyntyneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vastasyntynee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vastasyntynyt- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. lapsi, joka on syntynyt juuri
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- vastasyntynyt Kielitoimiston sanakirjassa
- vastasyntynyt Suomen etymologisessa sanakirjassa