vastaanottaminen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vastaanottaminen
- (taivutusmuoto) 4. infinitiivin nominatiivimuoto verbistä vastaanottaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vastaanottaminen | vastaanottamiset |
| genetiivi | vastaanottamisen | vastaanottamisten vastaanottamisien |
| partitiivi | vastaanottamista | vastaanottamisia |
| akkusatiivi | vastaanottaminen; vastaanottamisen |
vastaanottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vastaanottamisessa | vastaanottamisissa |
| elatiivi | vastaanottamisesta | vastaanottamisista |
| illatiivi | vastaanottamiseen | vastaanottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vastaanottamisella | vastaanottamisilla |
| ablatiivi | vastaanottamiselta | vastaanottamisilta |
| allatiivi | vastaanottamiselle | vastaanottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vastaanottamisena (vastaanottamisna) |
vastaanottamisina |
| translatiivi | vastaanottamiseksi | vastaanottamisiksi |
| abessiivi | vastaanottamisetta | vastaanottamisitta |
| instruktiivi | – | vastaanottamisin |
| komitatiivi | – | vastaanottamisine- + omistusliite |