vartoa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vartoa (52-K) (taivutus[luo])

  1. (harvinainen) odottaa, erit. kunnes jotakin tapahtuu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑrt̪oɑˣ/
  • tavutus: var‧to‧a

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vartoa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=vartoa&oldid=4243847”