varsin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

varsin (ei vertailuasteita) (99)

  1. painotuksesta riippuen jonkin verran vahvistava tai lieventävä adverbi; jokseenkin, sangen, hyvin
    Tiedät varsin hyvin sen olevan totta.
    Sellaisia ihmisiä on varsin paljon.
  2. tahallaan, tarkoituksellisesti, varta vasten, joskus vailla erityistä tarkoitusta
    Ei hän sitä varsin tehnyt.
  3. leikillään, leikin päiten; myös kiusaksi leikin varjolla

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑrsin/
  • tavutus: var‧sin

Etymologia[muokkaa]

instruktiivimuoto sanasta varsi[1][2]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • varsin Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

varsin

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta varsi

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 338. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
  2. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 25