varomattomuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
varomattomuus (40)
- se, että on varomaton
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑroˌmɑt̪ːomuːs/
- tavutus: va‧ro‧mat‧to‧muus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | varomattomuus | varomattomuudet |
| genetiivi | varomattomuuden | varomattomuuksien |
| partitiivi | varomattomuutta | varomattomuuksia |
| akkusatiivi | varomattomuus; varomattomuuden |
varomattomuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | varomattomuudessa | varomattomuuksissa |
| elatiivi | varomattomuudesta | varomattomuuksista |
| illatiivi | varomattomuuteen | varomattomuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | varomattomuudella | varomattomuuksilla |
| ablatiivi | varomattomuudelta | varomattomuuksilta |
| allatiivi | varomattomuudelle | varomattomuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | varomattomuutena | varomattomuuksina |
| translatiivi | varomattomuudeksi | varomattomuuksiksi |
| abessiivi | varomattomuudetta | varomattomuuksitta |
| instruktiivi | – | varomattomuuksin |
| komitatiivi | – | varomattomuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | varomattomuude- | |
| vahva vartalo | varomattomuute- | |
| konsonantti- vartalo |
varomattomuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan varomaton vartalosta varomattom- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on varomaton
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- varomattomuus Kielitoimiston sanakirjassa