varoittava
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
varoittava (10)
- sellainen, joka tai mikä varoittaa jostakin, erityisesti jonkin vaaroista
- varoittava esimerkki
Verbi[muokkaa]
varoittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä varoittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | varoittava | varoittavat |
| genetiivi | varoittavan | varoittavien (varoittavain) |
| partitiivi | varoittavaa | varoittavia |
| akkusatiivi | varoittava; varoittavan | varoittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | varoittavassa | varoittavissa |
| elatiivi | varoittavasta | varoittavista |
| illatiivi | varoittavaan | varoittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | varoittavalla | varoittavilla |
| ablatiivi | varoittavalta | varoittavilta |
| allatiivi | varoittavalle | varoittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | varoittavana | varoittavina |
| translatiivi | varoittavaksi | varoittaviksi |
| abessiivi | varoittavatta | varoittavitta |
| instruktiivi | – | varoittavin |
| komitatiivi | – | varoittavine |