varmistava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
varmistava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä varmistaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | varmistava | varmistavat |
| genetiivi | varmistavan | varmistavien (varmistavain) |
| partitiivi | varmistavaa | varmistavia |
| akkusatiivi | varmistava; varmistavan | varmistavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | varmistavassa | varmistavissa |
| elatiivi | varmistavasta | varmistavista |
| illatiivi | varmistavaan | varmistaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | varmistavalla | varmistavilla |
| ablatiivi | varmistavalta | varmistavilta |
| allatiivi | varmistavalle | varmistaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | varmistavana | varmistavina |
| translatiivi | varmistavaksi | varmistaviksi |
| abessiivi | varmistavatta | varmistavitta |
| instruktiivi | – | varmistavin |
| komitatiivi | – | varmistavine |