varjostin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

varjostin (33)[1]

  1. valaisimen päälle asennettu suojus, joka estää häikäisyä katkaisemalla suoran näköyhteyden lamppuun
  2. (fysiikka, optiikka) pinta, jolle säteily aiheuttaa kuvan
    Saadaanko koveralla linssillä syntymään kuvaa varjostimelle?
    Jos todelliset säteet linssin/peilin kautta kuljettuaan leikkaavat jossain pisteessä, siihen pisteeseen tulee todellinen kuva, jonka saa varjostimelle. (physics.helsinki.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑrjost̪in/
  • tavutus: var‧jos‧tin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi varjostin varjostimet
genetiivi varjostimen varjostimien
varjostinten
partitiivi varjostinta varjostimia
akkusatiivi varjostin;
varjostimen
varjostimet
sisäpaikallissijat
inessiivi varjostimessa varjostimissa
elatiivi varjostimesta varjostimista
illatiivi varjostimeen varjostimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi varjostimella varjostimilla
ablatiivi varjostimelta varjostimilta
allatiivi varjostimelle varjostimille
muut sijamuodot
essiivi varjostimena
(varjostinna)
varjostimina
translatiivi varjostimeksi varjostimiksi
abessiivi varjostimetta varjostimitta
instruktiivi varjostimin
komitatiivi varjostimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo varjostime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
varjostin-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

lampunvarjostin

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

varjostin

  1. (taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä varjostaa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33