varjostava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
varjostava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä varjostaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | varjostava | varjostavat |
| genetiivi | varjostavan | varjostavien (varjostavain) |
| partitiivi | varjostavaa | varjostavia |
| akkusatiivi | varjostava; varjostavan | varjostavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | varjostavassa | varjostavissa |
| elatiivi | varjostavasta | varjostavista |
| illatiivi | varjostavaan | varjostaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | varjostavalla | varjostavilla |
| ablatiivi | varjostavalta | varjostavilta |
| allatiivi | varjostavalle | varjostaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | varjostavana | varjostavina |
| translatiivi | varjostavaksi | varjostaviksi |
| abessiivi | varjostavatta | varjostavitta |
| instruktiivi | – | varjostavin |
| komitatiivi | – | varjostavine |