vanu

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vanu (1)[1]

  1. yleensä luonnon kuidusta valmistettu hahtuvainen aine, jonka kuidut ovat takertuneina toisiinsa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑnu/
  • tavutus: va‧nu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vanu vanut
genetiivi vanun vanujen
partitiivi vanua vanuja
akkusatiivi vanu;
vanun
vanut
sisäpaikallissijat
inessiivi vanussa vanuissa
elatiivi vanusta vanuista
illatiivi vanuun vanuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vanulla vanuilla
ablatiivi vanulta vanuilta
allatiivi vanulle vanuille
muut sijamuodot
essiivi vanuna vanuina
translatiivi vanuksi vanuiksi
abessiivi vanutta vanuitta
instruktiivi vanuin
komitatiivi vanuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vanu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

selluloosavanu, selluvanu, vanukirjonta, vanupuikko, vanutäyte, vanutukko, vanutuppo, vuorivanu, peittovanu, levyvanu, puuvillavanu, polyesterivanu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vanu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1