vankuma

Wikisanakirjasta

Viro[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vankuma (inf vankuda, yks 3 vangub)

  1. vaappua, horjua, heilahdella, hoippua, huojua, hoiperrella
    ladvad vanguvad tormis – latvat huojuvat myrskyssä
    umbjoobes mees vankus jalgadel – umpihumalainen mies huojui jaloillaan
    kuidagi vanguti edasi – jotenkin hoiperreltiin eteenpäin
  2. (kuvaannollisesti) horjua, olla hatara; järkkyä; häilyä
    vankuvad teadmised – hatarat tiedot
    ühiskonnakord lõi vankuma – yhteiskuntajärjestys alkoi äkisti horjua / yhteiskuntajärjestys järkkyi
    vankus elu ja surma vahel – häilyi elämän ja kuoleman välillä

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vankuma Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)