vankkuus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vankkuus (40)[1]

  1. se, että on vankka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vankkuus vankkuudet
genetiivi vankkuuden vankkuuksien
partitiivi vankkuutta vankkuuksia
akkusatiivi vankkuus;
vankkuuden
vankkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vankkuudessa vankkuuksissa
elatiivi vankkuudesta vankkuuksista
illatiivi vankkuuteen vankkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vankkuudella vankkuuksilla
ablatiivi vankkuudelta vankkuuksilta
allatiivi vankkuudelle vankkuuksille
muut sijamuodot
essiivi vankkuutena vankkuuksina
translatiivi vankkuudeksi vankkuuksiksi
abessiivi vankkuudetta vankkuuksitta
instruktiivi vankkuuksin
komitatiivi vankkuuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan vankka vartalosta vankk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40