valtaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
valtaaminen (38)
- teonnimi verbistä vallata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valtaaminen | valtaamiset |
| genetiivi | valtaamisen | valtaamisten valtaamisien |
| partitiivi | valtaamista | valtaamisia |
| akkusatiivi | valtaaminen; valtaamisen |
valtaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valtaamisessa | valtaamisissa |
| elatiivi | valtaamisesta | valtaamisista |
| illatiivi | valtaamiseen | valtaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valtaamisella | valtaamisilla |
| ablatiivi | valtaamiselta | valtaamisilta |
| allatiivi | valtaamiselle | valtaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valtaamisena (valtaamisna) |
valtaamisina |
| translatiivi | valtaamiseksi | valtaamisiksi |
| abessiivi | valtaamisetta | valtaamisitta |
| instruktiivi | – | valtaamisin |
| komitatiivi | – | valtaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valtaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
valtaamis- | |