vallita

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vallita (69) (taivutus)[1]

  1. olla hallitseva
    Maassa vallitsee kaaos maanjäristyksen jälkeen.

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vallita Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 69
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.