vallaton

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

vallaton (34-C)

  1. vilkas, riehakas, villi (tavanomaisesti käytetään lapsista)
  2. (harvinainen) sellainen, jolla ei ole valtaa, vailla valtaa oleva

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑlːɑt̪on/
  • tavutus: val‧la‧ton

Etymologia[muokkaa]

sanan valta vartalosta valla- ja suffiksista -ton

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]