valkku
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
valkku (1)
- valkkujen suvun (Cephalanthera) kämmekkäkasvi
- (yhdyssanan osana) sääskenvalkkujen (Malaxis), suovalkkujen (Hammarbya) tai kiiltovalkkujen (Liparis) suvun kasvi
- (puhekieltä) (esim. koulun liikuntatunnilla joukkueensa jäsenien) valitsija
- Eka valkku!
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | valkku | valkut |
genetiivi | valkun | valkkujen |
partitiivi | valkkua | valkkuja |
akkusatiivi | valkku; valkun |
valkut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | valkussa | valkuissa |
elatiivi | valkusta | valkuista |
illatiivi | valkkuun | valkkuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | valkulla | valkuilla |
ablatiivi | valkulta | valkuilta |
allatiivi | valkulle | valkuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | valkkuna | valkkuina |
translatiivi | valkuksi | valkuiksi |
abessiivi | valkutta | valkuitta |
instruktiivi | – | valkuin |
komitatiivi | – | valkkuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | valku- | |
vahva vartalo | valkku- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. Cephalanthera-suvun kasvi
|
|