Siirry sisältöön

valkeus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

valkeus (40)[1]

  1. se, että on valkea

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑlkeus/ tai /ˈʋɑlkeu̯s/
  • tavutus: val‧ke‧us / val‧keus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valkeus valkeudet
genetiivi valkeuden valkeuksien
partitiivi valkeutta valkeuksia
akkusatiivi valkeus;
valkeuden
valkeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi valkeudessa valkeuksissa
elatiivi valkeudesta valkeuksista
illatiivi valkeuteen valkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi valkeudella valkeuksilla
ablatiivi valkeudelta valkeuksilta
allatiivi valkeudelle valkeuksille
muut sijamuodot
essiivi valkeutena valkeuksina
translatiivi valkeudeksi valkeuksiksi
abessiivi valkeudetta valkeuksitta
instruktiivi valkeuksin
komitatiivi valkeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo valkeude-
vahva vartalo valkeute-
konsonantti-
vartalo
valkeut-

Etymologia

[muokkaa]

adjektiivi valkea + johdin -us

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • valkeus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40