vakuudellinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

vakuudellinen

  1. (oikeustiede) sellainen, jolle on vakuus
    vakuudellinen velka

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑkuːˌdelːinen/
  • tavutus: va‧kuu‧del‧li‧nen

Etymologia[muokkaa]

johdos substantiivista vakuus (vakuude- + -llinen)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]