vakauttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vakauttaminen (38)
- teonnimi verbistä vakauttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vakauttaminen | vakauttamiset |
| genetiivi | vakauttamisen | vakauttamisten vakauttamisien |
| partitiivi | vakauttamista | vakauttamisia |
| akkusatiivi | vakauttaminen; vakauttamisen |
vakauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vakauttamisessa | vakauttamisissa |
| elatiivi | vakauttamisesta | vakauttamisista |
| illatiivi | vakauttamiseen | vakauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vakauttamisella | vakauttamisilla |
| ablatiivi | vakauttamiselta | vakauttamisilta |
| allatiivi | vakauttamiselle | vakauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vakauttamisena (vakauttamisna) |
vakauttamisina |
| translatiivi | vakauttamiseksi | vakauttamisiksi |
| abessiivi | vakauttamisetta | vakauttamisitta |
| instruktiivi | – | vakauttamisin |
| komitatiivi | – | vakauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vakauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vakauttamis- | |