vakaaja

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vakaaja (10)[1]

  1. stabilisaattori, aluksen heilumista vaimentava laitteisto

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑkɑːjɑ/
  • tavutus: va‧kaa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vakaaja vakaajat
genetiivi vakaajan vakaajien
(vakaajain)
partitiivi vakaajaa vakaajia
akkusatiivi vakaaja;
vakaajan
vakaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi vakaajassa vakaajissa
elatiivi vakaajasta vakaajista
illatiivi vakaajaan vakaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vakaajalla vakaajilla
ablatiivi vakaajalta vakaajilta
allatiivi vakaajalle vakaajille
muut sijamuodot
essiivi vakaajana vakaajina
translatiivi vakaajaksi vakaajiksi
abessiivi vakaajatta vakaajitta
instruktiivi vakaajin
komitatiivi vakaajine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vakaaja Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10