vainooja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vainooja (10)
- henkilö, joka vainoaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑi̯noːjɑ/
- tavutus: vai‧noo‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vainooja | vainoojat |
| genetiivi | vainoojan | vainoojien (vainoojain) |
| partitiivi | vainoojaa | vainoojia |
| akkusatiivi | vainooja; vainoojan |
vainoojat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vainoojassa | vainoojissa |
| elatiivi | vainoojasta | vainoojista |
| illatiivi | vainoojaan | vainoojiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vainoojalla | vainoojilla |
| ablatiivi | vainoojalta | vainoojilta |
| allatiivi | vainoojalle | vainoojille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vainoojana | vainoojina |
| translatiivi | vainoojaksi | vainoojiksi |
| abessiivi | vainoojatta | vainoojitta |
| instruktiivi | – | vainoojin |
| komitatiivi | – | vainoojine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vainooja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]verbi vainota (äänneasultaan poikkeuksellinen vokaalivartalo vainvoo- ) + johdin -ja
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka vainoaa
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Rinnakkaismuodot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- vainooja Kielitoimiston sanakirjassa