vaientaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vaientaa (54-J) (taivutus[luo])

  1. tehdä hiljaiseksi tai äänettömäksi; hiljentää; saattaa vaikenemaan
  2. (kuvaannollisesti) saattaa sellaiseksi, ettei voi ilmaista mielipiteitään tai tahtoaan; tehdä toimintakyvyttömäksi; lopettaa jonkun ihmisen, ihmisryhmän tai tapahtuman jollekin taholle aiheuttama harmi (yleensä arvostelu, mielipide, vastustaminen, yleiseen mielialaan vaikuttaminen)
    Kansalaisten pahoinpitelyt, vangitsemiset ja katoamiset eivät vaientaneet protesteja, vaan saivat ihmiset entistä päättäväisemmin vastustamaan epädemokraattista hallintoa. (sak.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑi̯ent̪ɑːˣ/, [ˈʋɑ̝i̯.e̞n̪.t̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • tavutus: vai‧en‧taa

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]