vahdinta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vahdinta (9-J)

  1. vahtiminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑhdint̪ɑ/
  • tavutus: vah‧din‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vahdinta vahdinnat
genetiivi vahdinnan vahdintojen
(vahdintain)
partitiivi vahdintaa vahdintoja
akkusatiivi vahdinta;
vahdinnan
vahdinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi vahdinnassa vahdinnoissa
elatiivi vahdinnasta vahdinnoista
illatiivi vahdintaan vahdintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vahdinnalla vahdinnoilla
ablatiivi vahdinnalta vahdinnoilta
allatiivi vahdinnalle vahdinnoille
muut sijamuodot
essiivi vahdintana vahdintoina
translatiivi vahdinnaksi vahdinnoiksi
abessiivi vahdinnatta vahdinnoitta
instruktiivi vahdinnoin
komitatiivi vahdintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vahdinna-
vahva vartalo vahdinta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]