vaeltaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vaeltaa (54-I) (taivutus[luo])[1]
- kulkea lähes lakkaamatta, olla vaelluksella
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑelt̪ɑːˣ/
- tavutus: va‧el‧taa
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- Kts. patikoida
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vaeltaa Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 839 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 54-I