vaeltaa

Suomi

Verbi

vaeltaa (54-I) (taivutus[luo])

1. kulkea lähes lakkaamatta, olla vaelluksella

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑelt̪ɑːˣ/
• tavutus: va‧el‧taa

Käännökset

1. kulkea lähes lakkaamatta, olla vaelluksella

englanti: travel, wander, hike kiina: 漫游，徘徊、迁徙

unkari: vándorol, túrázik, kirándul venäjä: брести

Liittyvät sanat

• taivaltaa

Synonyymit

• Kts. patikoida

Johdokset

• substantiivit: vaellus, vaeltaja, vaeltaminen
• verbit: vaellella

Aiheesta muualla

• vaeltaa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 839 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa