vaapertanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vaapertanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vaapertaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vaapertanut | vaapertaneet |
genetiivi | vaapertaneen | vaapertaneiden vaapertaneitten |
partitiivi | vaapertanutta | vaapertaneita |
akkusatiivi | vaapertanut; vaapertaneen | vaapertaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vaapertaneessa | vaapertaneissa |
elatiivi | vaapertaneesta | vaapertaneista |
illatiivi | vaapertaneeseen | vaapertaneisiin vaapertaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vaapertaneella | vaapertaneilla |
ablatiivi | vaapertaneelta | vaapertaneilta |
allatiivi | vaapertaneelle | vaapertaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vaapertaneena | vaapertaneina |
translatiivi | vaapertaneeksi | vaapertaneiksi |
abessiivi | vaapertaneetta | vaapertaneitta |
instruktiivi | – | vaapertanein |
komitatiivi | – | vaapertaneine |