vaania

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vaania (61) (taivutus[luo])

  1. seurata jotakin tai jotakuta hyökkäämistarkoituksessa
    Kissa vaanii lintua.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑːniɑˣ/
  • tavutus: vaa‧ni‧a

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vaania Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.