vaaleus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vaaleus (40)[1]

  1. se, että on vaalea

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑːleus/ tai /ˈʋɑːleu̯s/
  • tavutus: vaa‧le‧us / vaa‧leus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaaleus vaaleudet
genetiivi vaaleuden vaaleuksien
partitiivi vaaleutta vaaleuksia
akkusatiivi vaaleus;
vaaleuden
vaaleudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vaaleudessa vaaleuksissa
elatiivi vaaleudesta vaaleuksista
illatiivi vaaleuteen vaaleuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaaleudella vaaleuksilla
ablatiivi vaaleudelta vaaleuksilta
allatiivi vaaleudelle vaaleuksille
muut sijamuodot
essiivi vaaleutena vaaleuksina
translatiivi vaaleudeksi vaaleuksiksi
abessiivi vaaleudetta vaaleuksitta
instruktiivi vaaleuksin
komitatiivi vaaleuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vaaleude-
vahva vartalo vaaleute-
konsonantti-
vartalo
vaaleut-

Etymologia[muokkaa]

  • sanan vaalea vartalosta vaale- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vaaleus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40