vaaitus

Suomi

Substantiivi

vaaitus (39)

1. (rakennustekniikka) kahden pisteen välisen korkeuseron selvittäminen vaakasuorin tähtäyksin mittauskohteisiin asetettujen pystysuorien lattojen mitta-asteikojen lukemien erotuksena

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑːit̪us/
• tavutus: vaa‧i‧tus

Etymologia

• verbistä vaaita

Käännökset

1. korkeuseron mittaaminen

englanti: (brittienglantia) levelling, (amerikanenglantia) leveling

ruotsi: avvägning, nivellering

Liittyvät sanat

• nivellointi
• vesivaaka

Yhdyssanat

tarkkavaaitus, vaaituskoje, vaaitusletku

Synonyymit

• (murteellinen, vanhahtava) vaakitus

Aiheesta muualla

• vaaitus Kielitoimiston sanakirjassa
• vaaitus Tieteen termipankissa