vaa'as
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vaa'as
- (kansanrunoissa) aalto, hyökyaalto, voimakas aalto, kuohu
- Virran vankan voakahista
- Koprin kuohusi kokoa, käsivarsin voakahasi
- (kansanrunoissa) (palovamman) ”aaltoileva” kipu tai kivun aalto
- Tästä tuskasta kovasta, voakahista valkahaisen
- Tuskassa tulen kipunan, valkieisen voakahassa.
- (kansanrunoissa) tuli, leimahdus
- Tulevi tulinen koski tulisissa voakahissa
- Vaakalintu 'tulinen lintu'
Taivutus
[muokkaa]- Kansanrunoissa esiintyy muoto voakahassa, joka yleiskielelle käännettäessä ilmenisi muodossa vaakaassa (oa -> aa, h pois).
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaa'as | vaakaat |
| genetiivi | vaakaan | vaakaiden vaakaitten |
| partitiivi | vaa'asta | vaakaita |
| akkusatiivi | vaa'as; vaakaan |
vaakaat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaakaassa | vaakaissa |
| elatiivi | vaakaasta | vaakaista |
| illatiivi | vaakaaseen | vaakaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaakaalla | vaakailla |
| ablatiivi | vaakaalta | vaakailta |
| allatiivi | vaakaalle | vaakaille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaakaana | vaakaina |
| translatiivi | vaakaaksi | vaakaiksi |
| abessiivi | vaakaatta | vaakaitta |
| instruktiivi | – | vaakain |
| komitatiivi | – | vaakaine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaakaa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vaa'as- | |
Etymologia
[muokkaa]Sanaa vaa'as tavataan esimerkiksi kansanrunoissa, usein kertona. Sana merkitsee erilaisia aaltoilevia, väkivaltaisia asioita; riuhtovaa virtaa, hyökyvää aaltoa, tulen leimahduksia ja kivun aaltoja. Usein nämä merkitykset ovat sekoittuneet keskenään. Sana on germaaninen, kantaskandinaavinen laina. Sanan useat merkitykset ovat säilyneet lainautuessa; sanan vastineet eräissä germaanisissa kielissä tarkoittivat muun muassa merta, visvaa, tulta ja aaltoa.