väristys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

väristys (39)

  1. väristäminen; sen tunne
    Väristys kulki hänen lävitseen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋærist̪ys/
  • tavutus: vä‧ris‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väristys väristykset
genetiivi väristyksen väristysten
väristyksien
partitiivi väristystä väristyksiä
akkusatiivi väristys;
väristyksen
väristykset
sisäpaikallissijat
inessiivi väristyksessä väristyksissä
elatiivi väristyksestä väristyksistä
illatiivi väristykseen väristyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi väristyksellä väristyksillä
ablatiivi väristykseltä väristyksiltä
allatiivi väristykselle väristyksille
muut sijamuodot
essiivi väristyksenä väristyksinä
translatiivi väristykseksi väristyksiksi
abessiivi väristyksettä väristyksittä
instruktiivi väristyksin
komitatiivi väristyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väristykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
väristys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä väristää (värist- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

vilunväristys

Aiheesta muualla[muokkaa]