välkyntä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

välkyntä (9-J)

  1. välkkyminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋælkynt̪æ/
  • tavutus: väl‧kyn‧tä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi välkyntä välkynnät
genetiivi välkynnän välkyntöjen
(välkyntäin)
partitiivi välkyntää välkyntöjä
akkusatiivi välkyntä;
välkynnän
välkynnät
sisäpaikallissijat
inessiivi välkynnässä välkynnöissä
elatiivi välkynnästä välkynnöistä
illatiivi välkyntään välkyntöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi välkynnällä välkynnöillä
ablatiivi välkynnältä välkynnöiltä
allatiivi välkynnälle välkynnöille
muut sijamuodot
essiivi välkyntänä välkyntöinä
translatiivi välkynnäksi välkynnöiksi
abessiivi välkynnättä välkynnöittä
instruktiivi välkynnöin
komitatiivi välkyntöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo välkynnä-
vahva vartalo välkyntä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]