Siirry sisältöön

väkisinmakaaminen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

väkisinmakaaminen (38)

  1. (historia, oikeustiede) historiallinen rikosnimike, joka toisin kuin nykyisessä lainsäädännössä määritelty raiskaus, kattoi ainoastaan varsinaisen suku­puoliyhdynnän harjoittamisen ilman tai vastoin toisen osapuolen tahtoa

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väkisinmakaaminen väkisinmakaamiset
genetiivi väkisinmakaamisen väkisinmakaamisten
väkisinmakaamisien
partitiivi väkisinmakaamista väkisinmakaamisia
akkusatiivi väkisinmakaaminen;
väkisinmakaamisen
väkisinmakaamiset
sisäpaikallissijat
inessiivi väkisinmakaamisessa väkisinmakaamisissa
elatiivi väkisinmakaamisesta väkisinmakaamisista
illatiivi väkisinmakaamiseen väkisinmakaamisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi väkisinmakaamisella väkisinmakaamisilla
ablatiivi väkisinmakaamiselta väkisinmakaamisilta
allatiivi väkisinmakaamiselle väkisinmakaamisille
muut sijamuodot
essiivi väkisinmakaamisena
(väkisinmakaamisna)
väkisinmakaamisina
translatiivi väkisinmakaamiseksi väkisinmakaamisiksi
abessiivi väkisinmakaamisetta väkisinmakaamisitta
instruktiivi väkisinmakaamisin
komitatiivi väkisinmakaamisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väkisinmakaamise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
väkisinmakaamis-

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋækisinˌmɑkɑːminen/
  • tavutus: vä‧ki‧sin‧ma‧kaa‧mi‧nen

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]