väisteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]väisteleminen (38)
- teonnimi verbistä väistellä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väisteleminen | väistelemiset |
| genetiivi | väistelemisen | väistelemisten väistelemisien |
| partitiivi | väistelemistä | väistelemisiä |
| akkusatiivi | väisteleminen; väistelemisen |
väistelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väistelemisessä | väistelemisissä |
| elatiivi | väistelemisestä | väistelemisistä |
| illatiivi | väistelemiseen | väistelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väistelemisellä | väistelemisillä |
| ablatiivi | väistelemiseltä | väistelemisiltä |
| allatiivi | väistelemiselle | väistelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väistelemisenä (väistelemisnä) |
väistelemisinä |
| translatiivi | väistelemiseksi | väistelemisiksi |
| abessiivi | väistelemisettä | väistelemisittä |
| instruktiivi | – | väistelemisin |
| komitatiivi | – | väistelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | väistelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
väistelemis- | |