väijy

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

väijy (1)

  1. mikä tahansa väijyjen sukuun (Myiodynastes) kuuluva tyrannien heimon lintulaji tai sellaisen yksilö

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋæi̯jy/
  • tavutus: väi‧jy

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väijy väijyt
genetiivi väijyn väijyjen
partitiivi väijyä väijyjä
akkusatiivi väijy;
väijyn
väijyt
sisäpaikallissijat
inessiivi väijyssä väijyissä
elatiivi väijystä väijyistä
illatiivi väijyyn väijyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi väijyllä väijyillä
ablatiivi väijyltä väijyiltä
allatiivi väijylle väijyille
muut sijamuodot
essiivi väijynä väijyinä
translatiivi väijyksi väijyiksi
abessiivi väijyttä väijyittä
instruktiivi väijyin
komitatiivi väijyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väijy-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • verbistä väijyä < linnun tavasta hankkia ravintoa lentäviä hyönteisiä nappaamalla.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

costaricanväijy, isonokkaväijy, keltakulmaväijy, kimakkaväijy, naamioväijy, perunväijy, pikkuväijy, rosvoväijy, rotkoväijy, savanniväijy, tarhaväijy, trilliväijy, valkokulmaväijy, viiksiväijy, viiruväijy

Substantiivi[muokkaa]

väijy (1)

  1. (armeijaslangia) vartio

Verbi[muokkaa]

väijy

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä väijyä
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä väijyä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä väijyä

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 252. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.