vääristys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vääristys (39)

  1. vääristäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋæːrist̪ys/
  • tavutus: vää‧ris‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vääristys vääristykset
genetiivi vääristyksen vääristysten
vääristyksien
partitiivi vääristystä vääristyksiä
akkusatiivi vääristys;
vääristyksen
vääristykset
sisäpaikallissijat
inessiivi vääristyksessä vääristyksissä
elatiivi vääristyksestä vääristyksistä
illatiivi vääristykseen vääristyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vääristyksellä vääristyksillä
ablatiivi vääristykseltä vääristyksiltä
allatiivi vääristykselle vääristyksille
muut sijamuodot
essiivi vääristyksenä vääristyksinä
translatiivi vääristykseksi vääristyksiksi
abessiivi vääristyksettä vääristyksittä
instruktiivi vääristyksin
komitatiivi vääristyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vääristykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vääristys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä vääristää (väärist- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]