väärentäjä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]väärentäjä (10)
- henkilö joka väärentää; väärennöksen tekijä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋæːrenˌt̪æjæ/
- tavutus: vää‧ren‧tä‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väärentäjä | väärentäjät |
| genetiivi | väärentäjän | väärentäjien (väärentäjäin) |
| partitiivi | väärentäjää | väärentäjiä |
| akkusatiivi | väärentäjä; väärentäjän |
väärentäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väärentäjässä | väärentäjissä |
| elatiivi | väärentäjästä | väärentäjistä |
| illatiivi | väärentäjään | väärentäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väärentäjällä | väärentäjillä |
| ablatiivi | väärentäjältä | väärentäjiltä |
| allatiivi | väärentäjälle | väärentäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väärentäjänä | väärentäjinä |
| translatiivi | väärentäjäksi | väärentäjiksi |
| abessiivi | väärentäjättä | väärentäjittä |
| instruktiivi | – | väärentäjin |
| komitatiivi | – | väärentäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | väärentäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö joka väärentää; väärennöksen tekijä
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- väärentäjä Kielitoimiston sanakirjassa