vääntäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vääntäminen (38)
- teonnimi verbistä vääntää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vääntäminen | vääntämiset |
| genetiivi | vääntämisen | vääntämisten vääntämisien |
| partitiivi | vääntämistä | vääntämisiä |
| akkusatiivi | vääntäminen; vääntämisen |
vääntämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vääntämisessä | vääntämisissä |
| elatiivi | vääntämisestä | vääntämisistä |
| illatiivi | vääntämiseen | vääntämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vääntämisellä | vääntämisillä |
| ablatiivi | vääntämiseltä | vääntämisiltä |
| allatiivi | vääntämiselle | vääntämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vääntämisenä (vääntämisnä) |
vääntämisinä |
| translatiivi | vääntämiseksi | vääntämisiksi |
| abessiivi | vääntämisettä | vääntämisittä |
| instruktiivi | – | vääntämisin |
| komitatiivi | – | vääntämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vääntämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vääntämis- | |