uuvutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
uuvutus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈuːʋut̪us/
- tavutus: uu‧vu‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uuvutus | uuvutukset |
genetiivi | uuvutuksen | uuvutusten uuvutuksien |
partitiivi | uuvutusta | uuvutuksia |
akkusatiivi | uuvutus; uuvutuksen |
uuvutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uuvutuksessa | uuvutuksissa |
elatiivi | uuvutuksesta | uuvutuksista |
illatiivi | uuvutukseen | uuvutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uuvutuksella | uuvutuksilla |
ablatiivi | uuvutukselta | uuvutuksilta |
allatiivi | uuvutukselle | uuvutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uuvutuksena | uuvutuksina |
translatiivi | uuvutukseksi | uuvutuksiksi |
abessiivi | uuvutuksetta | uuvutuksitta |
instruktiivi | – | uuvutuksin |
komitatiivi | – | uuvutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uuvutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
uuvutus- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. uuvuttaminen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
uuvutustaistelu, uuvutustaktiikka
Aiheesta muualla[muokkaa]
- uuvutus Kielitoimiston sanakirjassa