uusiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
uusiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä uusia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uusiva | uusivat |
| genetiivi | uusivan | uusivien (uusivain) |
| partitiivi | uusivaa | uusivia |
| akkusatiivi | uusiva; uusivan | uusivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uusivassa | uusivissa |
| elatiivi | uusivasta | uusivista |
| illatiivi | uusivaan | uusiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uusivalla | uusivilla |
| ablatiivi | uusivalta | uusivilta |
| allatiivi | uusivalle | uusiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uusivana | uusivina |
| translatiivi | uusivaksi | uusiviksi |
| abessiivi | uusivatta | uusivitta |
| instruktiivi | – | uusivin |
| komitatiivi | – | uusivine |