uurastaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
uurastaminen (38)
- teonnimi verbistä uurastaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uurastaminen | uurastamiset |
| genetiivi | uurastamisen | uurastamisten uurastamisien |
| partitiivi | uurastamista | uurastamisia |
| akkusatiivi | uurastaminen; uurastamisen |
uurastamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uurastamisessa | uurastamisissa |
| elatiivi | uurastamisesta | uurastamisista |
| illatiivi | uurastamiseen | uurastamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uurastamisella | uurastamisilla |
| ablatiivi | uurastamiselta | uurastamisilta |
| allatiivi | uurastamiselle | uurastamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uurastamisena (uurastamisna) |
uurastamisina |
| translatiivi | uurastamiseksi | uurastamisiksi |
| abessiivi | uurastamisetta | uurastamisitta |
| instruktiivi | – | uurastamisin |
| komitatiivi | – | uurastamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uurastamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
uurastamis- | |