uurastaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
uurastaja (10)
- henkilö, joka uurastaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈuːrɑsˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: uu‧ras‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uurastaja | uurastajat |
| genetiivi | uurastajan | uurastajien (uurastajain) |
| partitiivi | uurastajaa | uurastajia |
| akkusatiivi | uurastaja; uurastajan |
uurastajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uurastajassa | uurastajissa |
| elatiivi | uurastajasta | uurastajista |
| illatiivi | uurastajaan | uurastajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uurastajalla | uurastajilla |
| ablatiivi | uurastajalta | uurastajilta |
| allatiivi | uurastajalle | uurastajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uurastajana | uurastajina |
| translatiivi | uurastajaksi | uurastajiksi |
| abessiivi | uurastajatta | uurastajitta |
| instruktiivi | – | uurastajin |
| komitatiivi | – | uurastajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uurastaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka uurastaa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- uurastaja Kielitoimiston sanakirjassa