uskoutuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
uskoutuminen (38)
- teonnimi verbistä uskoutua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uskoutuminen | uskoutumiset |
| genetiivi | uskoutumisen | uskoutumisten uskoutumisien |
| partitiivi | uskoutumista | uskoutumisia |
| akkusatiivi | uskoutuminen; uskoutumisen |
uskoutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uskoutumisessa | uskoutumisissa |
| elatiivi | uskoutumisesta | uskoutumisista |
| illatiivi | uskoutumiseen | uskoutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uskoutumisella | uskoutumisilla |
| ablatiivi | uskoutumiselta | uskoutumisilta |
| allatiivi | uskoutumiselle | uskoutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uskoutumisena (uskoutumisna) |
uskoutumisina |
| translatiivi | uskoutumiseksi | uskoutumisiksi |
| abessiivi | uskoutumisetta | uskoutumisitta |
| instruktiivi | – | uskoutumisin |
| komitatiivi | – | uskoutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uskoutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
uskoutumis- | |